Aarre M. Mattinen, syntynyt 31.1.1921, jäi orvoksi jo 11-vuotiaana. Vaikeuksistaan huolimatta hän nousi yhdeksi Suomen arvostetuimmista teollisuusneuvoksista.

Mattisen viidestä enosta kolme olivat muurareita, joten voisi sanoa että rakennusteollisuus oli hänellä veressä. Yksi näistä enoista sitten ottikin hänet suojiinsa asumaan. 13-vuotiaana hän jo alkoi kulkea rakennustyömailla auttelemassa. Yhtenä päivänä kuitenkin eno sanoi silloin 15-vuotiaalle pojalle: “Mitä niitä tiiliä kannat – kyllä sinä näissäkin hommissa pärjäät.” Siitä rakennusalan ura sitten lähti käyntiin.

Mattinen oli viiden vuoden ajan sotilaspalveluksessa, jonka jälkeen vuonna 1944 hän pääsi opiskelemaan Tampereen teknilliseen oppilaitokseen, josta hän kaksi vuotta myöhemmin valmistui unelmiensa mukaan rakennusmestariksi. Kuitenkin hän jätti kunnan virkansa vain vajaan parin vuoden työn kuluttua. Miehellä oli muuta mielessä.

Mattinen & Niemelä Oy

Vuonna 1950 hän perusti toisen rakennusmestarin, Artturi Niemelän kanssa rakennusyhtiön Mattinen & Niemelä Oy:n Toijalaan. Toijala oli tälle erinomainen paikka, sillä siellä ei kilpailua alalla juurikaan ollut.

Firman ensimmäinen suuri urakka oli Toijalan Säästöpankin piharakennuksen korjaustyö. Tästä maksettiin 264 000 markkaa, ja töissä oli Mattisen ja Niemelän lisäksi vain yksi työntekijä, kirvesmies Toivo Kauranen. Tämä sisukas ja onnistunut urakka teki pankin johtajaan, H.S. Kansaseen, suuren vaikutuksen ja hän alkoikin tukemaan yritystä.

Vielä samana vuonna alettiin urakoida mm. As. Oy Lastunmäenrinnettä, johon kasattiin 29 asuntoa,isohkoa omakotitaloa, Toijalan kirjapainoa ja yhteiskoulun laajennusta.

Työt olivat hyvällä mallilla ja yritystä kehotettiin ilmoittautumaan kaupparekisteriin. Näin sitten tehtiin ja yritys oli kaupparekisterissä ilmoitettuna 15.6.1950.

Työt luistivat hyvin vaikka olikin hiljaisempaa kuin ennen. Vuonna 1953 yhtiö päätti laajentaa enemmän rakennustarviketeollisuuden alalle. Joutsenon kuntaan perustettiin siis ripeästi lastulevytehdas. Yhtiökumppaneiksi saatiin liikemiehiä Toijalasta ja Joutsenosta. Myös tehtaan perustamiseen saatiin apua Joutsenosta. Tehdasta pystyttämään palkattu Eero Tyrmi muistelee, että tehdas, jota oli alettu keväällä rakentamaan, oli jo kesällä toiminnassa.

Näin siis perustettiin Puusementti-Oy, jonka osakekanta siirtyi vain muutaman vuoden kuluttua kokonaan Mattiselle ja Niemelälle.

Marraskuussa -53 vielä koulussa oleva Kalle Kiviniemi lähti Toijalaan tapaamaan Mattista ja Niemelää siinä toivossa, että löytäisi työpaikan. Tarinan mukaan Mattinen tapasi Kiviniemen saunassa, ja selkäpesun jälkeen sopimukseen päästiin varsin suomalaisella tavalla.

1955 perustettiin jälleen uusi tytäryhtiö, Kangasalle rakennusliike Aaro Havia. Kun afäärit luistivat päätti yritys rakentaa ensimmäisen pääkonttorinsa. Tämä tuli Toijalan keskustaan ja se sisälsi paritalon asuinrakennuksen ja toimistosiiven. Voisi sanoa että firmalla oli ollut erinomaiset esnimmäiset viisi vuotta.

Yhtiö laajensi tasaisesti ja onnistuneesti Tampereelle seuraavien vuosien kuluessa. Vuonna 1957 rakennusyhtiön palvelukseen tullut Pentti Palenius piirsi vuonna -58 ongelmalliseen pohjapiirrokseen “ratkaisevan viivan”, joka jakoi seinän kahtia, ja aloitti Mattinen & Niemelä Oy:n käynnistämän elementtirakennusvallankumouksen Suomessa. 1950-58 olivat Mattinen ja Niemelä käyneet Keski-Euroopassa katsomassa elementtirakennuksia, ja nyt sitten alkoivat sitä enemmän itse käytäntöön laittaa. -59 rakennettiinkin jo oma tehdashalli elementtituotantoa varten.

Tästä käynnistyi loistokas kausi firmalle elementtirakennuksen kantamana. Vuosien varrella rakennettiin muun muassa Kalevan Sampo, Tapiola pääkaupunkiseudulla sekä Yhteiskunnallinen Korkeakoulu.

Vaikka rakentamisen “hullu vuodet” valtakunnallisesti alkoivat vasta 70-luvun puolivälissä, voidaan niiden Mattinen ja Niemelän osalta sijoittua jo 60-lukuun, jolloin yhtiön mittava aluerakentamistoiminta pääsi täyteen vauhtiin koko Suomessa.

Vuosina 63-64 firma nimittäin alkoi kehittää toista asumismuotoa, pientaloja, joita halvan maan takia tehtiin maaseudulle. Pienomakotitalot olivat olleet suomalainen asumisihanne jo kauan, ja rakennusalan teollistumisen ansiosta niitä sai nyt halvemmalla kuin koskaan.

Kalenterivuoden -70 lopulla yritysmuoto muutettiin osakeyhtiöksi. Niemelä toimi johtokunnan puheenjohtajana, Mattinen jatkoi toimitusjohtajana ja ekonomi Erkki Koski talousjohtajana ja johtokunnan jäsenenä.’

1970-luvulla maassa rakennettiin enemmän kuin koskaan. Tämä oli myös merkittävä vuosikymmen Mattinen & Niemelä Oy:lle. KVR eli kokonaisvastuurakentaminen alkoi saada kasvavaa merkitystä yrityksen toiminnassa. Vuoden -74 asuntotuotannosta olikin peräti 40 prosenttia KVR-tuotantoa. KVR-rakentaja hoiti suunnittelun, rakentamisen ja pääosan koordinointityöstä joten rakennuttajan tarvitsi vain määritellä tilatarpeensa ja järjestää rahoitus.

Laman iskettyä yhtiö alkoi fuusioitua tytäryhtiöidensä kanssa. Muun muassa Rakennustoimisto Kiviniemi & Kumpp. Oy fuusioitui Mattinen & Niemelä Oy -firmaan, joka sai prosessissa uuden nimenkin: Mattinen-Niemelä Oy.

Muutoksen tuulet puhalsivat yhtiössä 80-luvulla, kun Artturi Niemelä sairastui vaikeasti. Hän saavutti 1981 65 vuoden eläkeiän ja halusi luopua osakkeistaan. Sen seurauksen koko vanha kaarti alkoi väistyä nuoremman johdon tieltä. Tampereen keskushallintoon sekä johtoryhmän jäseneksi nimitettiin Matti Kyntäjä. Helsingin alueyksikköön aluejohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi nimitettiin Antti Virkkunen.

Ei kestänyt kauaa kunnes rakennusosakas Kalle Kiviniemi teki tilaa nuoremmalleen yhtiön johdossa. Matti Kyntäjä nimitettiin toimitusjohtajaksi toukokuussa 1982 uusine ajatuksineen. Seuraavan vuoden alussa johdosta väistyi talousjohtaja Erkki Koski ja hallituskin rukattiin uuteen uskoon. Puheenjohtajana toimi nyt itse teollisuusneuvos Mattinen ja varsinaisina jäseninä Kalle Kiviniemi, Matti Kyntäjä ja Antti Virkkunen.

1.3.1984 alkaen yrityksestä tuli MNK-rakennusosakeyhtiö. Matti Kyntäjä perusteli nimenmuutoksen sanoen: “Yhtiö on saanut myös julkisuutta eteenpäin menevänä ja dynaamisena rakentajana. Yrityskuvamme on jo muuttunut. Siksi nimenmuutos päätettiin nyt toteuttaa. Se [nimi] on käyttökelpoinen pitkälle tulevaisuuteen myös vieraskielisille markkinoille.”

Kahden miehen yrityksestä oli nyt kasvanut 3000 työntekijän konserni. A.M. Mattinen viimeisenä työvuotenaan kertoi: “Minusta se on hyvä päivätyö – yksi elämähän tässä vain on elettävänä.” Puhuessaan puolen vuosisadan työkokemuksestaan rakennusalalla. Hänen oma poika ja tytär siirtyivät tukevasti vastuuta kantamaan perhefirmaan. Artturi Niemelä, Aarre Mattinen ja Kalle Kiviniemi vetäytyivät yrityksestä hyvän työuran jälkeen.

Aarre M. Mattisen Säätiö

Eläkeikäisenä Mattinen sitten suunnitteli ja perusti kyseisen säätiön. Asiamiehenä pitkään toiminut Markku Seppälä kertoo säätiön perustuksesta:

En tiedä kuinka kauan teollisuusneuvos Aarre Mattinen oli säätiön perustamista pohtinut, mutta sen teknisen perustamisen lähtölaukaus oli pankin järjestämä asiakastilaisuus, jossa olimme molemmat läsnä. Tilaisuudessa markkinoitiin mutkikasta korkosijoitustuotetta, jonka rakenne minun olisi pitänyt ymmärtää olinhan ollut Merita-pankin sijoituspalveluista vastaavana johtajana Tampereella. Tilaisuuden jälkeen en ollut lainkaan vakuuttunut olinko lainkaan ymmärtänyt sijoitustuotteen rakennetta. Samaan aikaan teollisuusneuvos lähestyi minua ja pyysi käymään kotonaan. Olin hänen mielestään säätiöalan asiantuntija. Itsetuntoni ei kestänyt samassa yhteydessä tunnustamaan, etten nyt säätiöistäkään liikaa tiedä. Arvelin kuitenkin, ettei säätiön perustaminen nyt mitään atomitiedettä voi olla.

Niinpä marssin Palomäentie 7:ään Aarre Mattisen kotiin. Siellä minulle paljastui kuinka huolellisesti hän oli säätiön perustamista miettinyt. Säätiön tarkoitus ja tapa miten se toteuttaa tarkoitustaan oli kaikki valmiina vain säätiön sääntöihin kirjaamista vaille. Hän kertoi jonkun tuttavansa perustaneen aikanaan säätiön 10 mmk säädepääomalla. Siksi rakensimme nyt samaa suuruusluokkaa olevaa säätiötä, jonka tarkoitus on tukea rakennusalaa opiskelevia kaikilla opintotasoilla ja lisäksi tukea orpolasten elinoloja. Taustana oli Aarre Mattisen oma koulutus, rakennusmestari. Myös orpolasten elinolojen parantamiseen hänellä oli myös omat henkilökohtaiset perusteet. Määrätietoinen ja menestyksellinen ison rakennusliikkeen ( Mattinen & Niemelä) johtaminen olivat tuoneet hänelle taloudellista hyvää, josta hän halusi antaa osan säätiöön muiden auttamiseksi. Näin syntyi Aarre M. Mattisen säätiö, jonka tavoitteena oli perustajan mukaan tehdä rakennusalan opiskelu helpommaksi kuin mitä se hänellä oli ja jatkaa orpolastenelinolojen parantamista.